Jerusalemista on pitkä matka Samariaan...

Tämän ja paljon muuta opin juuri Global Leadership Summitissa Helsingissä. Jerusalemissa kaikki puhuvat samaa kieltä ja ovat samaa mieltä. Jerusalem on koti. Siellä ihmiset nauravat samoille vitseille ja tietävät piposi asennosta mitä mieltä olet asioista. Jerusalemissa on helppoa ja mukavaa, ehkä jopa liian mukavaa.

Juudea on Jerusalemin naapurikaupunki. Se on vähän niin kuin Kerava Järvenpäälle. Äkkiseltään kaikki on kuten kotona, mutta nopeasti huomaat olevasi ulkopaikkakuntalainen. Ihonväri, aksentti tai tapakulttuuri ei sitä kerro, vaan jokin muu. Maailman politiikasta voidaan puhua yhteen ääneen, mutta henkilökohtaiset ja kotoiset asiat jäävät sivuun. Keravalla ei puhuta Jannen siisteydestä tai rantapuiston kauneudesta. Keravalla ei sen koommin pohdita Jampan mainetta tai odoteta uuden supermarketin avautumista. Juudeassa et tunne oikeita ihmisiä, etkä osaa oikoreittiä R-kioskille. Juudea haastaa ajattelukykyäsi, pakottaa tutustumaan uusiin asioihin ja ihmetyttää asioilla, jotka toimivat Jerusalemissa ”paremmin”. Juudeassa on kiva käydä, mutta ei sinne tee mieli jäädä asumaan.

Entäpä Samaria! Se on paikka jonka nimeä ei tiedetä, eikä haluta tietää. Samaria on synonyymi pahuudelle, ahdistukselle ja pelolle. Samariassa ei kukaan ole käynyt, mutta sieltä on peräisin kauheimmat jutut. Jos menet Samariaan, huomaat heti olevasi väärän näköinen, värinen ja hajuinen. Samaria lyö tämän totuuden kasvoillesi kaunistelematta, eikä se odottele sopivaa hetkeä. Samaria on pahin pelkosi, koska siellä ei ole mitään tuttua ja siellä olet yksin. Asemasi, menestyksesi, koulutuksesi tai taloudellinen vakautesi eivät auta. Siellä ei edes kelpaa visa.

Miksi siis lähteä Samariaan?

Eikö olisi kaikkien edun mukaista asua Jerusalemissa ja ehkä kauniina kesäpäivänä vain käväistä Juudeassa. Samaria kuitenkin kannattaa unohtaa, ihan jo pelkästään järkisyistä.

Ainoa syy lähteä Samariaan on se, että Jeesuksen mielestä siellä on jotain menemisen arvoista.

Apt. 1:8 kun Pyhä Henki tulee teihin, niin te saatte voiman, ja te tulette olemaan minun todistajani sekä Jerusalemissa että koko Juudeassa ja Samariassa ja aina maan ääriin saakka.

Jeesus oli juutalainen ja tiesi mitä Samaria merkitsi oman aikansa ihmisille. Samarialaisia halveksittiin ja välteltiin. Nämä Jeesuksen mainitsemat kaupungit eivät ole sattumanvarainen luettelo, vaan tärkeä johtotähti matkallamme Mestarin seurassa.

On ensin hyvä olla todistaja omassa lähipiirissä, siellä missä on tuttua ja turvallista. Siitä ei ole pitkä matka Juudeaan, jossa jo hieman koetellaan kutsumusta. Mutta Samaria on paikka, jonne ei yksinkertaisesti voi eikä kannata mennä – ei, ellei Pyhä Henki ole tullut meihin.

Mikä on sinun Samariasi?

Toiselle se voi merkitä oman ulko-oven avaamista. Toiselle Samaria merkitsee Afrikan nälkäisiä lapsia. Minulle Samaria on ennen kaikkea oman mukavuusvyöhykkeen ylittämistä. Menemistä sinne, missä minua tarvitaan. Sanoa ne sanat, jotka eivät tunnu mukavalta. Elää niiden ihmisten vierellä, joita on vaikea rakastaa. Samaria on myös niiden asioiden uskomista, joita ei vielä nähdä mahdolliseksi. Samaria on vaikea paikka, mutta en voi olla menemättä sinne. 

Rakastu Raamattuun

Sain yläasteella äidinkielen tehtäväksi lukea kirjan Kärpästen Herra. Nokkelana nuorukaisena vuokrasin videon, joka oli tehty samaisesta kirjasta. Tuohon aikaan kirjojen lukeminen kuulosti yhtä hauskalta kuin eduskunnan yleisistuntoon osallistuminen. Niinpä sain tiivistetyn version kirjasta 90 minuutissa. Olin tyytyväinen. Myöhemmin, kun oikeasti luin tuon kirjan, huomasin kuinka paljon elokuva jätti kertomatta ja kuinka paljon upeamman maiseman mielikuvitukseni pystyi piirtämään aiheesta.

Tänä päivänä korkeassa kurssissa ovat sanat nopeus, tuottavuus ja tehokkuus. Sen sijaan, että menisimme syvälle johonkin asiaan, on parempi raapaista pintaa ja siirtyä seuraavaan. Tästä kaikesta syntyy valtava tarve löytää jotain kestävää ja ns. syvätietoa. Iltapäivälehden lööppi lupaa herkullisen jutun, mutta lehden sivuja käännellessä huomaa, ettei lupausta pystytty pitämään. Tarinat eivät kanna ja uutiset jättävät meidät kylmäksi. Jano kasvaa. Ja siksi Jumala antoi meille raamatun.

Tänään on alkanut hanke nimeltä Raamattu 365⁰, se löytyy osoitteesta http://raamattu365.blogspot.com/. Raamattu 365⁰ on uusi ja tuore raamatunlukuopas. Vuoden ajan 14 henkilöä tekee lyhyen videoblogin päivän sanasta. Ajatuksena on herättää Suomen kansa lukemaan raamattua ja uskon, että tämä ”tyylilaji” innostaa erityisesti nuoria.

Uskovan ihmisen on pakko tuntea Jumalan sana. Käytän sanaa pakko, koska ilman sitä kaikki on hataraa. Miten voi tehdä oikeita valintoja? Miten voi rakastaa? Miten voi auttaa lähimmäistä? Miten voi perustella elämänsä suuntaa? Miten voi olla varma pelastuksesta? Nämä ja sata seuraavaa kysymystä jäävät ilman vastausta, ellei Jeesukseen uskova ihminen tunne raamattua.

Psalmeissa sanotaan mm. näin:

119:97 Kuinka sinun lakisi onkaan minulle rakas! Kaiken päivää minä sitä tutkistelen., 103 Kuinka makeat ovat minulle sinun lupauksesi! Ne ovat hunajaa makeammat minun suussani.

Harvoin kuulee ihmisten rakastavan raamattua. Ja täytyy myöntää, että tämä 365⁰-projekti tuli minulle loistavaan aikaan. Nyt minulla on väline ja järkisyy lukea raamattu vuodessa läpi. On mahtavaa tietää, että raamatusta tulee minulle vieläkin rakkaampi, koska se todella on hunajata! Jumalan sana lohduttaa, nostaa, rohkaisee ja antaa toivoa.

Kun olet kyllästynyt omin voimin ratkomaan ongelmia, lue raamattua. Kun sinulla on ongelmia ihmissuhteissa, lue raamattua. Kun olet alas painettu ja lyöty, lue raamattua. Kun epäröit elämäsi valintatilanteissa, lue raamattua. Rakastu raamattuun ensimmäisen kerran, uudelleen ja joka päivä. Koska se todella on elämän valo: Psalmi 119:105 Sinun sanasi on minun jalkaini lamppu ja valkeus minun tielläni

Mahdollisuus Muutokseen

Nyt se on alkanut. Tänään näin Järvenpäässä ensimmäisen kadunvarsimainoksen, jossa Ruudolf kertoo "Enää ei ole tyhjä olo". Nuorison keskuudessa mies on tuttu lähinnä hitistään "Mammat riivaa". Joku voisi sanoa, että miehen sanoma ei ole uskottava. Uskovat ei usko, että miehellä on elävä usko. Ei-uskovat uskoo, että tämä on uskomaton vitsi. Mihin uskoa?

Minulla on ollut etuoikeus henkilökohtaisesti tutustua Ruudolfiin. Hän on muuttunut mies. Voittaessaan Rapin Suomenmestaruuksia hän oli maineikas rääväsuu. Huumori ja nokkela sanankäyttö on edelleen tallella, mutta sanoma on toinen.

Vaikka Jumala muuttaa meitä ulkoa, sisältä ja ympäristöstä - ei persoonamme tarvitse muuttua. Tämä on todellista ilosanomaa. Nyt alkava pääkaupunkimissio ei ratsasta seurakuntien otsikoilla eikä oppikysymyksillä. Sanoma on yksinkertainen: mahdollisuus muutokseen. Mahdollisuus vaihtaa tietä ja siten myös päämäärää.

Rukoilen ja toivon, että otamme vastaan kaikki muutosta haluavat. Ja harrastaisimme itsehillintää siinä määrin, ettemme määrittele muutoksen tarvetta tai kohdetta. Jätetään jotain Jeesuksellekin. Silloin syntyy uusi rohkea Jumalaa rakastava sukupolvi, joka omalla persoonallaan ja tavallaan on rohkea Jeesuksen seuraaja. Kuten Ruudolf.

Ilon kautta!
Juha Lehtonen